Kaikkien aikojen reissu

Kata on mun vakkari kuvailukaveri ja ollaan käyty hänen kanssa kuvailemassa monet kerrat ja aina meillä on kauheesti visioita millaisia kuvia halutaan. Tällä kertaa ajateltiin käydä ottamassa kauniita auringonkukkakuvia auringonlaskun aikaan. Ajettiin siis yhteensä melkein 100km yhden vihjeen perässä etsimään "auringonkukkamerta". Ajettiin muutaman kerran risteyksen ohi, mutta vihdoin päästiin perille. Missään ei kyllä yhtäkään auingonkukkaa näkynyt.
Harmiteltiin sitä pitkään ja lähettiin ajamaan takasin päin. Oltiin matkalla nähty tällainen kaunis keltainen pelto ja ajateltiin pysähtyä siihen napsimaan muutamat kuvat. Olihan siinäkin aika upeet maisemat. Keltaista peltoo vaikka kuinka kauan ja ihana järvimaisema taustalla. Sitten kun aurinko vihdoin laski, pistettiin kamat kasaan ja lähdettiin ajamaan kotia kohti. Kotimatkalla suurin harmitus auringonkukista oli hävinnyt ja hymyilytti, koska olihan reissu muuten kiva. Pientä maakuntamatkailua parhaan kaverin kanssa, kauniit maisemat ja ihana aurinkoinen kesäilta.
Kyllä olisi taas saanut hyvää "vain bloggaajajutut" - materiaalia, kun menomatkalla Kata lakkasi mun kynsiä samalla kun ajoin autoa ja käytettiin auton takakonttia kameranjalustana kun en tajunnut ottaa jalustaa mukaan. Ja parastahan tässä koko auringonkukkaepisodissa on se, että tajusin jälkeen päin, että eihän auringonkukat edes kuki vielä! Noh, ehkä mä pääsen kuvailemaan niitäkin vielä tänä kesänä. Mut nää on just niitä reissuja, jotka muistaa pitkään!